
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Makuja maailmalta -illoissa osallistujat pääsevät tutustumaan eri maiden ruokakulttuureihin ja perinteisiin. Illoissa on usein mukana yhteistä ruoanlaittoa, mutta tällä kertaa osallistujat saivat nauttia valmiista ruoasta.
– Ramadanin aikana osallistujat täällä vähenevät, sillä he haluavat olla perheensä kanssa. Siksi ajattelin, että olisi kiva järjestää iftar täällä, Filipova kertoo.
Iftar on ateria, joka tarjoillaan ramadanin aikaan auringonlaskun jälkeen. Ramadan on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi, jolloin muslimit paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun. Tänä vuonna ramadania vietetään maaliskuussa, mutta sen ajankohta vaihtelee vuosittain.
Filipova ei itse vietä ramadania, mutta hänellä on paljon muslimiystäviä. Filipova sanoo haluavansa kunnioittaa muiden uskontoja, ja hänestä on hienoa, että jotkut pystyvät paastoamaan.
– Haluan viettää aikaa muiden naisten ja muiden maahanmuuttajien kanssa. Uskon, että he pitävät sitä tärkeänä, että heidänkin perinteensä huomioidaan, hän sanoo.
Filipova on muuttanut Suomeen kolme vuotta sitten ja hän opiskelee tällä hetkellä sosionomiksi. Hän on syntynyt Bulgariassa, mutta hänen juurensa ovat Turkissa, jonne hän muutti perheineen viisivuotiaana. Filipovan isovanhemmat viettivät ramadania.
– Muistan, että paasto herätti lapsena mielenkiintoa, vaikkei lasten tarvinnutkaan paastota. Isommat lapset voivat harjoitella paastoamista esimerkiksi paastoamalla vain puoleen päivään, Filipova selventää.
Lasten lisäksi paastoon eivät osallistu esimerkiksi vanhukset, sairaat tai raskaana olevat naiset.
– Paaston tarkoituksena on ymmärtää ja asettua niiden ihmisten asemaan, joilla ei ole riittävästi vettä ja ruokaa. Paasto kasvattaa ymmärrystä ja empatiaa.
Ramadanin päättyessä vietetään Id al-Fitr -juhlaa, joka kestää kolme päivää.
– Juhlaan kuuluu juhla-ateria, ja vierailuja vanhempien ja ystävien luona. Yhdessäolo on tärkeää, Filipova kertoo.
Keskiviikkoiltana aurinko laski hieman seitsemän jälkeen. Perinteisesti paasto rikotaan syömällä taateleita, sillä islaminuskon mukaan profeetta Muhammed rikkoi paaston taateleilla. Taateleissa on myös korkea energiapitoisuus. Filipovan mukaan taateleiden lisäksi pöydässä on aina oliiveja.
– Turkkilaisessa pöydässä on usein tarjolla linssikeittoa, joka syödään sitruunan kanssa, Filipova esittelee.
Pääruokana tarjoiltiin sarmaa, eli viininlehtikääryleitä, kanaa ja täytettyjä munakoisoja, joiden täytteenä oli naudanjauhelihaa ja tomaattia. Lisukkeina oli muun muassa riisiä kikherneillä, ja makaronia, jossa oli turkkilaista jogurttia ja tilliä. Turkkilaisen leivän, eli piden, Filipova oli tilannut turkkilaisesta ravintolasta.
– Jälkiruoaksi tarjoillaan turkkilaista kahvia, baklavaa ja lokumeja.
Määrä näyttää alkuun suurelta, mutta ruoka vähenee nopeaa vauhtia. Filipova ja Isaeva saavat paljon kehuja ruoista.
– En edes ole kovin hyvä kokki, mutta onneksi äitini auttoi minua, Filipova toteaa huvittuneena.
Sanni Artiola