Uuteenkaupunkiin oli perustettu ensimmäinen apteekki vuonna 1799 ja ensimmäisenä apteekkarina aloitti Johan Minell . Järjestyksessään kolmas kaupungin apteekkari oli Johan Nervander , joka asui ja harjoitti ammattiaan Koulukadun varrella, Käkölä-nimisessä korttelissa.
Nervander oli muuttanut Uuteenkaupunkiin apteekkariksi vuonna 1803 ja sen yhdeksän vuoden aikana, kun hän täällä oli apteekkarina, syntyi perheeseen myös poika Johan Jakob Nervander . Tämä ilmenee myös nykyisen ns. Kräkin talon eteläseinässä olevasta muistokyltistä.
Johan Jakob Nervanderista tuli tiedemies ja kulttuurivaikuttaja, joka toimi muun muassa Helsingin observatorion johtajana ja oli Ilmatieteenlaitoksen perustaja. Johan Jakob Nervanderin ansiosta Uudestakaupungista löytyvät myös Nervanderinkatu ja -puisto.
Nervanderien jälkeen samassa paikassa sijainneessa apteekissa toimi ennen Nils Ljungmania apteekkareina David Widell , Karl Lilius ja Johan Lucander . Kaikkien apteekkarien aikana talossa asui perheiden lisäksi useita apteekkioppilaita, piikoja ja renkejä. Lucanderin aikana apteekki ajautui konkurssiin ja konkurssipesältä apteekin ja Käkölä-korttelin Koulukadun varren tonttien silloiset rakennukset hankki omistukseensa Nils Wolter Ljungman .
Nils Ljungman (1799–1881) oli kotoisin Hämeenkoskelta ja proviisoriksi valmistuttuaan hän työskenteli Turun ensimmäisessä apteekissa. Kesällä 1827 Ljungman sai tuon apteekin vastuulleen, kun apteekkari oli matkoilla. Tänä aikana tapahtui historiallinen Turun palo, jossa tuhoutui myös tuo silloin Ljungmanin vastuulla ollut apteekki.
Kuuden vuoden kuluttua, 1833, Nils Ljungmanista tuli Uudenkaupungin apteekkari, jossa toimessa hän oli lähes 30 vuotta asuen koko ajan tässä Koulukadun varrella. Ljungmanin epäonni rakennusten ja tulipalojen suhteen ei kuitenkaan loppunut Turkuun. Kun kesällä 1846 Myllykadun ja Alisenkadun kulmasta lähtenyt suuri kaupunkipalo tuhosi Uudenkaupungin itäistä keskustaa, oli tämä Käkölä-kortteli läntisin, jonka rakennukset tuhoutuivat tuossa tulipalossa.
Nils Ljungman rakennutti tontille uudet rakennukset ja toiminta jatkui niissä, kunnes kesällä 1855 syttyi toinen suuri kaupunkipalo. Tässä palossa tuhoutui kaupungin keskustan läntiset osat. Tämä kortteli ja nämä tontit olivat ainoita, jotka tuhoutuivat näissä molemmissa alle kymmenen vuoden sisään kaupunkia tuhonneissa tulipaloissa.
Ei ole siis ihme, että apteekkari Nils Ljungman nyt rakennutti Ylisen- ja Koulukadun kulmaan tiilitalon. Talosta oli ensin suunniteltu yksikerroksista, mutta samaan aikaan torin toiselle laidalle rakennettiin kahta kaksikerroksista kivitaloa, joten Nils korotti myös taloaan toisella kerroksella.
Koulukadun suuntaisesti rakennettiin vielä puinen komea asuinrakennus, rakennukset valmistuivat vuonna 1857. Apteekki sijaitsi aluksi kivitalossa, eli myöhemmin VPK:n talona tunnetussa rakennuksessa.
Nils Ljungmanin perheeseen kuuluivat myös puoliso Maria ja tyttäret Maria ja Johanna . Tyttäristä Maria avioitui uusikaupunkilaisen kauppiaan ja konsulin Carl Ljungin kanssa ja heidän nelihenkinen perheensä asettui asumaan myös lähelle vanhempien kotia. Molempien appivanhempien kuoltua Carl Ljung lunasti Koulukadun suuntaisen puutalon omalle perheelleen. Samassa yhteydessä, vuonna 1892, Uudenkaupungin VPK osti perikunnalta Koulukadun ja Ylisenkadun kulmassa sijaitsevan kivitalon.
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia, taloja tai henkilöitä niillä.
Nykyisen Kräkin talona tunnetun liikerakennuksen paikalla (Koulukatu 7) toimi aikanaan mm. Uudenkaupungin apteekki.
Apteekkari Nils Ljungman jälkeläisineen hallinnoi pitkään tontin rakennuksia.
Uudenkaupungin apteekin historian lähteenä on käytetty mm. Leena Vaahteran kirjaa Uudenkaupungin 1. apteekki, 2019.
Taiteilija Albet Moliisin syntymäkoti
Nils Ljungmanin Johanna -tytär avioitui isänsä apteekissa aikanaan oppilaana toimineen Johan Moliisin kanssa. Myöhemmin Moliis hoiti hetken myös appiukkonsa apteekkia.
Johanille ja Johannalle syntyi Uudessakaupungissa neljä poikaa, joista Albert tuli tunnetuksi taiteilijana. Johan Albert Moliis (1864–1910) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen Turun piirustuskoulussa 1880-luvulla. Hänen maalaustyyliänsä voidaan nykyään sanoa naivistiseksi ja hän on maalannut myös yhden alttarimaalauksen, Savonlinnassa sijaitsevaan Enonkosken kirkkoon.
Albert Moliis kuoli perheettömänä syntymäkaupungissaan ja hänen nimensä on kaiverrettu samaan hautakiveen äitinsä ja kahden veljensä kanssa Uudenkaupungin hautausmaalla.
Miksi Kräkin talo?
Kun Nils Ljungman eläköityi apteekkarin tehtävästä, jatkoi toimintaa ensin hänen vävynsä Johan Moliis , mutta Moliisin perheen muutettua Poriin, siirtyi apteekki ulkopuolisten omistukseen. Ljungman kuitenkin omisti vielä rakennukset.
Seuraava apteekkari Ernst Sipelius muutti apteekkitoiminnan ensin kivitalosta Koulukadun puurakennukseen ja vuonna 1881 apteekkitoiminta siirtyi tältä tontilta Alisellekadulle. Nyt puutaloon muutti Ljungmanin tytär Maria Ljung miehensä Carlin ja tyttäriensä Sigridin ja Marthan kanssa. Maria lunasti rakennuksen perheelleen äitinsä kuoltua 1892.
Maria Ljung kuoli vuonna 1906 ja Carl Ljung 1921. Perheen tytär Sigrid oli avioitunut vuonna 1889 Fredrik Gabriel Kräkin kanssa, mutta aviomies menehtyi jo vuoden kuluttua. Leski Sigrid Kräki jäi asumaan taloon aina kuolemaansa 1943 saakka.
Sigrid Kräki toimi opettajana ruotsalaisessa kansakoulussa. Rakennuksen omistajaksi tuli nyt Sigridin sisaren Marthan perilliset, jotka myivät kiinteistön 1980-luvun puolivälissä. Talo purettiin ja uuden liikerakennuksen paikalle rakennuttaneet Aallot halusivat kunnioittaa talon edellistä pitkäaikaista omistajaa ja nimesivät uuden kiinteistön Kräkin taloksi.
Mari Jalava
