– Esitys on apteekkien kannalta niin merkittävä, että investointeja tai tulevaisuutta ei kannata suunnitella nyt yhtään ennen kuin ratkeaa, minkälainen uudistus lopulta on, apteekkari Katriina Helasmo Uudenkaupungin Uudesta apteekista toteaa.
Jos Hallituksen esitysluonnos toteutuu, se merkitsisi noin 30 miljoonan euron suoraa leikkausta apteekkien talouteen. Summa on suuri, kun alalla on monia muitakin epävarmuustekijöitä.
Alalla on kärsitty jo pitkään farmaseuttipulasta. Lisäksi lääkkeiden saatavuudessa on ollut viime vuosina ongelmia, kun lääkevalmistus on yhä keskittyneempää.
– Se merkitsee, että pitää olla koko ajan valppaana saadakseen lääketäydennykset, Helasmo sanoo.
Helasmo on toiminut vuodesta 2015 alkaen apteekkarina. Hänen mukaansa apteekit elävät tänä päivänä jatkuvassa epävarmuudessa, silti apteekkien odotetaan hoitavan vastuuta kansanterveydestä osana terveydenhuollon ketjua.
Jo Marinin hallitus kohdisti apteekkeihin säästöjä, ja nyt uusi esitysluonnos ehdottaa niitä lisää. Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella, ja Helasmo toivoo, että esitysluonnokseen saadaan muutoksia.
Julkisessa keskustelussa on puhuttu lääkkeiden Kela-korvausten kasvusta, mutta Helasmon mukaan julkisuudessa ei ole avattu, mistä syystä ne nyt nousevat rajusti. Syynä ei ole vain suomalaisten ikääntyminen.
– Tässä on viime vuosina tapahtunut kaksi isoa muutosta. Ensinnäkin biologisten lääkkeitten käyttö lisääntynyt. Ihmisiä hoidetaan nyt paremmin, mutta biologisten lääkkeiden hinta on moninkertainen verrattuna vanhoihin lääkkeisiin.
Toinen suuri muutos on lääketoimitusketjussa. Aiemmin potilaat saivat sairaalassa pistettävät lääkkeet sairaalasta. Nyt potilas saa lääkäriltä reseptin ja hankkii lääkkeen itse apteekista.
Käytäntö on myös apteekeille iso kuluerä. Apteekilla on velvoite toimittaa potilaalle hänen tilaamansa lääke. Ensin apteekki maksaa lääkkeen, ja saa vasta jälkikäteen Kelalta siitä korvauksen.
– Yksi lääke voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja, Helasmo kuvailee.
Samanaikaisesti apteekeille on tullut uusia tehtäviä, jotka rasittavat apteekkitaloutta. Monissa apteekeissa annetaan myös rokotteita, kuten myös Uudenkaupungin Uudessa apteekissa.
– Esimerkiksi punkkirokotteen hankkiminen on meillä kätevää, kun asiakkaan ei tarvitse hankkia itse reseptiä.
Uudenkaupungin Uudessa apteekissa työskentelee tällä hetkellä 14 työntekijää. Kun aukioloajat ovat pitkiä ja apteekilla on myös joka toinen sunnuntai päivystys, henkilöstömitoitus on tiukka. Helasmo sanoo, että heillä olisi tarve palkata yksi farmaseutti lisää, mutta tässä epävarmassa tilanteessa rekrytointia ei kannata tehdä. Lisäksi uuden farmaseutin löytäminen on haastavaa.
Asiakkaat kuitenkin odottavat yhä laajempaa palvelua.
– Kun kaupat ovat auki pitkään ja myös sunnuntaisin, asiakkaat pitävät itsestään selvänä, että myös apteekki on auki. Aluksi pidimme sunnuntaipäivystystä auki yhdellä farmaseutilla, mutta asiakkaita oli niin paljon, että vuoroon tarvittiin myös toinen.
Apteekkien pitäisi siis pystyä lisäämään palvelua, mutta samanaikaisesti hallituksen esitysluonnos uhkaa kaventaa tuloja.
Helasmo korostaa, että itsehoitolääkemyynnin merkitys apteekkien taloudelle on aiempaa suurempi, koska reseptilääkkeiden hintoihin on kohdistunut viime vuosina suuria leikkauksia ja reseptilääkemyynti on muuttunut apteekeille lähes kannattamattomaksi.
– Itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella ei automaattisesti laske lääkkeiden hintoja. Lisäksi lääkeneuvonta on vaativaa työtä. Apteekissa on aina paikalla farmasian ammattilainen ja neuvontaa saatavilla.
Vaikka Helasmolla ei ole sivuapteekkia, on hän silti huolissaan sivuapteekkivähennyksen poistoesityksestä.
– Moni sivuapteekki jouduttaisiin sulkemaan, koska niiden pitäminen ei olisi enää taloudellisesti kannattavaa.
Apteekkien kokonaisuudistus
Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti heinäkuun alussa lausuntokierrokselle apteekkitalouden kokonaisuudistusta ja itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamista koskevan esitysluonnoksen.
Apteekkitalouden kokonaisuudistuksella tavoitellaan 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä julkiseen talouteen.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi lääkelakia, apteekkiverolakia, sähköisistä lääkemääräyksistä annettua lakia ja sairausvakuutuslakia.
Apteekkiveron määräytymisen peruste muutettaisiin liikevaihdosta myyntikatteeksi.
Luonnoksessa ehdotetaan, että ruokakaupoissa voisi jatkossa myydä joitakin itsehoitolääkkeitä, kuten närästyslääkkeitä, ummetuslääkkeitä, keinokyyneleitä ja pienten ihovaurioiden hoitoon käytettäviä lääkevalmisteita. Luonnoksessa ei esitetä särkylääkkeiden myyntiä apteekkien ulkopuolella.
Esityksen lausuntoaika päättyy 18. elokuuta. Uuden lakipaketin pitäisi tulla voimaan ensi vuonna.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, stm.fi
Närästys ei ollutkaan närästystä
Itsehoitolääkkeiden siirto kauppoihin vaikuttaisi apteekkien tulovirtaan, ja heikentäisi alan kehitystä. Käytännössä apteekit voisivat joutua esimerkiksi supistamaan aukioloaikoja. Se ei olisi kuluttajien etu.
Apteekkari Juha Jussila Laitilan Uudesta apteekista on huolissaan myös siitä, miten itsehoitolääkkeiden siirtyminen kauppoihin vaikuttaisi kansanterveyteen.
– Pääministeri ( Petteri Orpo ) on itse kertonut julkisuudessa, miten hän oli ostamassa närästyslääkettä, kun apteekissa alettiin epäillä sydänkohtausta, hän muistuttaa.
Lääkeopastus vaatii asiantuntemusta. Apteekeissa sitä antavat yliopistokoulutuksen saaneet ihmiset.
– Kun ihmiset ostavat itsehoitolääkkeitä ilman opastusta, niitä voidaan käyttää väärin, tai ne eivät sovikaan muiden lääkkeiden kanssa. Näistä ongelmista syntyvää jälkilaskua yhteiskunnalle on vaikea arvioida, Jussila huomauttaa.
Suomen apteekkijärjestelmää on pidetty laadukkaana ja tehokkaana. Jussila pelkää, että esitetty apteekkiuudistus murentaisi apteekkiverkostoa.
