Arjesta on nykyään vaikea selvitä täysin ilman digipalveluita. Kelan asiointi hoidetaan sähköisen tunnistautumisen kautta ja pankkiasiat ja reseptien uusimiset vaativat edes jonkinlaista osaamista tai ainakin jonkun läheisen niistä huolehtimaan.
– Luin jostain, että yli 70 prosenttia yli 70-vuotiaista on nykyaikaisten digipalveluiden ulkopuolella. Joko lapset hoitavat tai he ovat ulkoistaneet sen niin, että pankki maksaa suoraan laskut. Uusi lasku voi olla 8 euroa kappale, Heilä sanoo.
Digiapuri-palvelun perustanut Heilä huomasi avun tarpeen aluksi lähipiiristään, kun hänen anoppinsa tarvitsi apua laitteiden kanssa.
– Aluksi hän soitti kerran viikossa. Nyt hän ei soita, ei sen vuoksi, ettei hän halua puhua minun kanssani, vaan koska osaa suvereenisti käyttää verkkopankkia, Whatsppia, käyttää kameraa ja jakaa kuvia ryhmissä, joissa on aktiivinen.
Monilla lapsi tai muu sukulainen opettaa, mutta kaikilla ei ole ketään lähipiirissä. Eikä ongelma kosketaan ainoastaan ikäihmisiä.
– Joku haluaa laittaa Toriin ilmoituksen, mutta se jää laittamatta, kun ei osaa. Kun kerran on laittanut, niin seuraavalla kerralla voi vielä soittaa apua, mutta kolmannella hän hoitaa jo itse.
Kaikki eivät jaksa perehtyä asioihin ja tekevät sen vuoksi huonoja ja kalliita päätöksiä. Tämä koskee myös nuoria, jotka eivät jaksa tai pysty ottamaan asioista selvää.
– Heille myydään ihan turhia juttuja, joita he eivät ikinä tarvitse. Virustorjunnat ja pilvipalvelut maksavat. Ihminen voi käyttää 80–90 euroa kuukaudessa johonkin, mitä ei ikinä tarvitse, mutta se on myyty hänelle.
Heilä on kuullut yksinasuvista henkilöistä, joilla on läppäriä, puhelinta ja älytelkkaria varten kolme nettiliittymää, vaikka yhdellä pärjäisi.
Perusasioiden hoitaminen voi tulla huomattavan paljon kalliimmaksi, kun pitää esimerkiksi lähetellä lomakkeita postissa, vaikka ne saisi eteenpäin verkossa ilmaiseksi.
– Digi on tullut liian kovalla vauhdilla päälle, ihmiset ovat pudonneet kyydistä.
Erilaisia tukipalveluita on toki olemassa esimerkiksi kaikilla operaattoreilla.
– Pitää joko soittaa, chatata tai otetaan etäyhteys. Miten se otetaan? Ne eivät ole kaikilla samanlaisia ja pitää olla jokin äppi, jolla saat mahdollistettua etäyhteyden. Kaikki eivät halua, että tietokone otetaan haltuun, eivätkä osaa antaakaan.
Vaikka apua saisi, voivat asiat mennä yli ymmärryksen, jos ei tiedä termejä. Silloin seuraa kieltoreaktio.
– Nykyaikaisista laitteista ei tarvitse osata yksityiskohtia, kunhan perusasiat ymmärtää, Heilä sanoo.
Hän ei itsekään ole ohjelmoija, mutta turvautuu usein tekoälyn apuun. Oma innostus tietotekniikkaan syntyi jo 80-luvulla.
– Meitä oli silloin kaksi poikaa, jotka jäimme vapaaehtoisesti koulun jälkeen tietokonetunneille.
Ensimmäiset tietokoneet alkoivat heti kiinnostaa.
– Paljon on pelattu ja räplätty koneita. Rakennettu itse ja autettu kavereita.
Myöhemmin hän kävi Rasekolla kursseilla ja luennoilla, joista noukki mielenkiintoisimmat tiedot.
– Se, mitä siellä opiskelin, on jo vanhentunutta tietoa. Joka päivä pitää olla vähän pulssilla.
Viime aikoina on puhuttu paljon tietotekniikan päivityksistä. Ensin vanhenivat televisiot, sitten tietokoneissa lakkaavat Windows 10:t toimimasta. Heilä muistuttaa, että on olemassa vaihtoehtoja, kuten Linux.
Laitehankinnoissa on syytä olla myös hereillä. Halvinta konetta ei kannata ostaa, jos sen muisti täyttyy ensimmäisen päivityksen ilmestyessä.
– Saat kahdella sadalla koneen, se toimii nyt, mutta menee puoli vuotta eteenpäin, ei toimi enää, Heilä kärjistää.
Toisaalta, jos napsii silloin tällöin jonkun kuvan ja selaa Facebookia, ei tarvitse tonnin puhelinta.
Lähihoitajan työssä Heilä on kohdannut tarpeen digiavulle. Hänen Digiapuri-palvelunsa on vielä alkutekijöissään.
– Katson, miten lähtee rullaamaan, tuleeko siitä yritys vai ei, itsenäisenä ammatinharjoittajana palvelua pyörittävä Heilä sanoo.
Joitakin hän on päässyt jo auttamaan, mutta ei vielä laskuttamaan.
– Olen vähän kuin lääkäri. Jos on lääkäri suvussa, häneltä kysytään kaikkea, Heilä vertailee.
