
Helsingissä hän oli edelliset kymmenen vuotta työskennellyt suuren yhdistyksen henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävissä.
Ala vaihtui totaalisesti, kun hän meni ”oppitytöksi” miehensä perheyritykseen Raumalle. Ajangon appivanhemmat pyörittivät turkisalan liikettä.
– Appiukkoni oli turkkuri. Hän valmisti turkisasusteita, kun minulla mukaan tuli myös sisustustuotteita.
Oppitytöstä yrittäjäksi siirtynyt Ajanko toi yrityksen Uuteenkaupunkiin vuonna 2012. Hänellä ei ollut käsityöalan koulutusta, mutta myöhemmin hän on käynyt muun muassa Mynämäessä turkisalan kursseja.
– En ole ompelija, en tee vaatteita, vaan asusteita ja sisustustuotteita, Ajanko selventää.
Yrittäjäksi ryhtyminen oli jotain muuta, mihin hän oli tottunut.
– Se tuntui hieman jännittävältä, Ajanko sanoo ja tarkentaa, ettei silti niinkään pelottavalta, sillä työ tuntui alusta asti mieleiseltä.
Hänellä oli aina ollut jonkinlainen polte käsillä tekemiseen. Myös tuki löytyi läheltä.
– Oma mieheni on kasvanut turkisalan ja yrityksen ympärillä.
Vihreä Lammas avasi liikkeen ensin VSP:n pihapiiriin Yliselläkadulla. Sen jälkeen yritys toimi nykyisen toimipaikan naapurissa, kunnes kahvilan lopettaessa paremmat tilat vapautuivat Aliseltakadulta.
– Aikaisemmin portaat haittasivat. Siinä on eroa, onko yritys katutasossa, Ajanko muistuttaa.
Kahvilan jäljiltä valikoimaan tuli kahvikone sekä kahvin ja teen irtomyyntiä.
– Ystävälläni oli Helsingissä kahvi- ja teekauppa. Sieltä sain kiinnostuksen. Aluksi teimme ystäväni kanssa kimppatilauksia, ja sitten olen jatkanut itsekseni.
Nykyisin kahvia ja teetä menee paremmin kaupaksi kuin lampaanturkiksia. Vihreä Lammas ei ole kahvila, mutta paikan päälläkin voi juomansa nauttia. Ainakin kesäisin, jolloin kadulla on muutama tuoli.
– Take away -kahvia ja teetä haetaan. On ihan vakioasiakkaita, jotka hakevat joka aamu kahvin mukaan.
Valikoimiin kuuluu myös makeisia. Aluksi Ajanko myi lisäksi vapaa-ajan vaatemerkin tuotteita, jotka hän oli hankkinut toimintansa lopettaneen yrityksen jäljiltä, mutta ne varastot ovat hiljalleen tyhjentyneet.
Turkisten kauppa käy paremmin talviaikaan.
– Osa ajattelee, että turkiksille on käyttöä vain talvisin, vaikka taljoja voi käyttää ympäri vuoden.
Ajanko palasi juuri jokavuotiselta Ruotsin-reissultaan. Naapurimaassa on tuttu muokkaamo, jossa hän vierailee miehensä ja kahden lampuriystävänsä kanssa säännöllisesti.
– Se on hyvän mielen retki, Ajanko kuvailee reissua, jolta palataan yleensä niin, että autossa istutaan tiiviisti jopa kasseja sylissä.
Viimeksi mukaan lähti kahdeksan täyteen pakattua isoa säkillistä taljoja.
– Ja lisäksi muutama lehmäntalja asiakkaan pyynnöstä.
Ajanko valmistaa itse asusteet ja sisustustuotteet, jotka sopivat niin kotiin, mökille kuin veneeseenkin.
– Taljoja voi myös pestä, mikä on lapsiperheissä tärkeä asia.
Paikallisten asiakkaiden lisäksi väkeä käy Turun ja Porin väliseltä alueelta. Kesäisin asiakaskunta aina laajenee.
– Kun kesäasukkaat tulevat, kesä alkaa, Ajanko iloitsee.
Hän on ollut vuosien varrella monessa mukana, mutta tällä hetkellä vain Uudenkaupungin Vanhat talot ry:n hallituksessa sekä Palveluyrittäjissä ajamassa kivijalkayrittäjien asioita.
– Yritetään pitää kaupunki hengissä ja elävänä. Sen puolesta ideoidaan ja kehitetään keskustaa yhdessä.
Ajanko on huomannut, että Alisenkadun varrella asiakasvirta on hiljentynyt vuosi vuodelta.
– Rantaan mennään jo ihan meren ja Pakkahuoneen ja ravintoloiden vuoksi. Myös keskustan pitää, ja toivoisi olevan elinvoimainen, Ajanko muistuttaa.
Monessa yrityksessä jatkuvuus on vaarassa, kun yrittäjät lähestyvät eläkeikää. Myös hän itse on pian siinä iässä.
– Mennään päivä kerrallaan. Hiukan ihmetyttää tilanne, että vuodet ovat äkkiä kuluneet. Niin se vain on tapahtunut.
Hänen miehensä Pekka on ollut eläkeiässä jo muutaman vuoden, mutta kumpikaan ei ole aivan heti lopettamassa työntekoa.
Vihreä Lammas on talvisin auki pari päivää viikossa. Muut päivät yrittäjä valmistaa tuotteita. Vapaa-ajasta hän pitää muutenkin huolen.
– Tämä yrittäjä ehtii lomailla. Jos mieheni kysyy mukaan lomalle, vastaan kyllä, Ajanko sanoo ja kiittelee miestään mahdollisuudesta lomailla.
Kesäisin ei kuitenkaan voi sulkea liikettä, kun asiakkaita virtaa tasaiseen tahtiin. Tarvittaessa liikkeessä voikin nähdä sijaisen pyörittämässä arkea.
Asiakkaita ilahduttaa usein myös vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen portugalinvesikoira Nuno.
– Hän on rauhallinen, mutta käy tervehtimässä asiakkaita. Jos asiakas pelkää koiria tai on allerginen, hänet laitetaan oven taakse odottamaan.
Vihreä Lammas
Yrittäjä: Kirsti Ajanko
Yrittäjänä alalla: 14 vuotta
Perustamisvuosi: 2010
Ala: käsityöala
Työntekijöiden määrä: yrittäjä ja yksi osa-aikainen
Tässä juttusarjassa esitellään paikallisia pienyrittäjiä muutaman viikon välein. Seuraavana on vuorossa Kirja-Vakan Taina Yläpelto.