Alisenkadun eteläpuolella korttelissa, joka rajautuu Kirkkokatuun ja Pohjoistullikatuun oli vielä 1960-luvulle saakka komeat ja koristeelliset puiset porvaristalot. Nykyisiä valkeita pitkiä kerrostaloja ennen tällä kadun pätkällä oli kolme eri kiinteistöä, joiden välillä oli lauta-aitaa ja komea pihaportti.
Taloilla oli luonnollisesti historiansa aikana monia eri omistajia ja niissä oli monia eri toimintoja. Kirkkokadun ja Alisenkadun kulmassa olevan tontin rakennukset rakennutti vuonna 1874 yksi kaupungin huomattavista kauppiaista, kelloseppämestari Viktor Evert Heerman .
Sama mies rakennutti 1880-luvulla seuraavaan kortteliin ehkä kaupungin komeimman rakennuksen, jonka vuokrasi heti lennätinasemalle. Tämän talon tunnemme entisenä postitalona Rauhankadun ja Alisenkadun kulmassa.
Heermanin perhe jatkoi kuitenkin asumistaan tässä ensin rakentamassaan talossa Vanhan kirkon vieressä. Siinä toimi myös Heermanin kellosepänliike, jota hänen leskensä Ida jatkoi miehensä kuoleman 1898 jälkeenkin.
Heermania on pidetty Uudenkaupungin merkittävimpänä kelloseppänä. Hän oli tunnettu ankarana kelloseppämestarina, jonka kouluttamista oppipojista ja kisälleistä tuli monista maankuuluja kelloseppiä. Tällaisia olivat mm. Suomen kelloseppäliiton kunniajäsenet Frans Ahlström ja J. F. Widemark .
Viktor Heerman sai muun muassa vuonna 1876 järjestetyssä Helsingin teollisuusnäyttelyssä ensimmäisen palkinnon valmistamastaan seinäkellosta.
Kellosepän toimen lisäksi hän oli myös Uudenkaupungin mekaanillisen tehtaan johtaja ja toimi monissa luottamustoimissa, muun muassa Uudenkaupungin rahatoimikamarin puheenjohtajana ja oli perustamassa myös Uudenkaupungin VPK:ta.
Nykyinen kerrostalokiinteistö osoitteessa Alinenkatu 42 on As Oy Vilkinkulma. Nimensä se on saanut talon myöhemmin omistaneelta Hannes Vilkiltä .
Uudenkaupungin sähkölaitoksen johtaja Hannes Vilkki osti tontin kiinteistöt vuonna 1931. Myös Hannes Vilkki oli kaupungissa hyvin tunnettu mies, joka oli monessa toiminnassa mukana.
Vilkki harrasti muun muassa purjehdusta, metsästystä ja oli myös radioamatööri. Hän muun muassa hyväksyi ajokorttitutkintoja, suoritti ns. insinööriajoja. Tarinan mukaan riitti, että kuljettaja pystyi virheettä ajamaan kyseisen Lappi-nimisen korttelin ympäri ja osasi peruuttaa autoa Vilkin talon edessä.
Perheellä oli kiinteistöissä myös vuokralaisia, 1940-luvulla talossa asui ja harjoitti ammattiaan muun muassa eläinlääkäri Bertel Blom .
Pohjoistullikadun ja Alisenkadun kulmatontille, osoitteeseen Alinenkatu 40, oli 1870-luvulla valmistunut komea ja koristeellinen asuintalo. Tämänkin tontin ja talon historiassa oli useita eri omistajia.
Tontin omisti muun muassa Johan Gustaf Ertman ja hänen jälkeensä sisar Maria os. Ertman miehensä Carl Laurellin kanssa. Laurellin perilliset omistivat talon 1870-luvulta lähtien. Naimattomat siskokset Maria ja Fredrika Laurell asuivat talossa ja pitivät siinä myös leipomoa.
Laurellin neitien leipomo oli tunnettu herkullisista vehnäleivistä, pitkoista, kransseista jne. Talossa asui myös veli, merikapteeni Frans Laurell . Talossa oli kaksi asuntoa ja toisessa asui noihin aikoihin leskirouva Olga Björkroos .
Ennen komean talon purkamista kerrostalon tieltä, tunnettiin tämä talo kuitenkin merkittävän merikapteeni Emil Hellstenin talona.
Emil Hellsten oli lähtenyt jo poikasena merille, hän valmistui 1800-luvun lopussa merikapteeniksi ja ehti toimia laivapäällikkönä uusikaupunkilaisilla laivoilla lähes 30 vuotta, muun muassa Lindisfarne, City of Benares ja Kensington -nimisillä purjelaivoilla.
Jätettyään merielämän Emil Hellsten toimi vielä monessa eri toimessa, muun muassa pankinjohtajana, kaupunginkamreerina, kirkko- ja kaupunginvaltuutettuna sekä Merimieshuoneen johtajana.
Merimieshuoneen konttorikin sijaitsi hänen kotinsa yhteydessä tässä kyseisessä talossa. Emil ja Eine Hellstenin aikana talon toisessa osassa asui vuokralla lennätinvirkailija Tuure Hauteran perhe.
Samaan aikaan kerrostalotyömaan alta purettiin Pohjoistullikadun puolella sijainnut asuinrakennus (Pohjoistullikatu 4). Tämän talon ovat omistaneet muun muassa Laajon (aik. Lindén) ja Conradin suvut.
1870–90-luvuilla tässä talossa asui vuokralla valtakunnallisesti tunnetun uusikaupunkilaisen kulta- ja hopeaseppämestari Frans Henrik Wikströmin perhe.
1960-luvun alussa Uudenkaupungin keskusta-alueen kaavoitusta linjattiin siten, että ruutukaava-alueesta tulisi kerrostaloalue. Suunnitelmissa oli, että keskusta-alueelle rakennetaan juuri tällaisia kolmikerroksisia pitkiä ns. lamellitaloja, jotka tähänkin tontille valmistuivat 1960-luvun kuluessa.
Vanhat koristeelliset hirsitalot, joissa ei ollut uuden aikakauden vaatimia asumismukavuuksia joutuivat purettaviksi.
Mari Jalava
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia, taloja tai henkilöitä niillä.
Tässä kirjoituksessa ollaan Alisellakadulla, Kirkkokadun ja Pohjoistullikadun rajaamalla tontilla, kadun eteläreunalla. Nyt tällä paikalla sijaitsee kaksi kolmikerroksista kerrostaloa osoitteissa Alinenkatu 40 ja 42.
