Sorvakossa Siltakadulla komeilee vaalea puutalo, jonka sisätilat vievät kävijän seesteiseen tunnelmaan. Vähän kuin vierailisi Hangon puutaloalueen huvilassa, jossa on klassinen sisustus ripauksella rantahenkisyyttä.
Puutalon omistavat nykyään uusikaupunkilainen Marko Vikman sekä hänen helsinkiläinen puolisonsa Marcus Rantala.
– Tai olemme oikeastaan täällä seinänaapureita ja Helsingissä kämppiksiä, Marko nauraa.
Uudessakaupungissa sijaitsee liki 12 vuotta yhdessä olleiden miesten kakkoskoti, jossa vietetään niin paljon vapaa-aikaa kuin mahdollista. Puutalo on rakennettu arviolta 1890, siinä on kaksi verantaa, joista on ollut käynti alun perin viiteen eri asuntoon. 1980-luvulla talo muutettiin paritaloksi.
Marko osti hirsirunkoisen rakennuksen toisen pään toukokuussa 2019 ja hän sattumalta tunsi jo entuudestaan toisessa päässä asuneen pariskunnan.
– Myöhemmin talon toinen pää tuli myyntiin ja mietimme pitkään, mikä olisi oikea ratkaisu. Olisiko aika myydä oma puolikkaamme vai ostaisimmeko kenties toisenkin puolen ja remontin avulla yhdistäisimme asunnot yhdeksi, Marcus pohti.
Syksyllä 2021 Marcus osti toisen puolikkaan toteamalla, etteivät he oikeasti tarvitsisi yli 300 neliön kokoista kakkoskotia, mutta ratkaisu tuntui oikealta. Nyt miehet ovat ylpeitä kaupunkihuvilan omistajia. Marko ja Marcus toteavat, että oikeasti heille riittäisi verannat, keittiö ja makuuhuone, koska niissä he viettävät eniten aikaa.
– Kaikki muut tilat ovat ylimääräistä ja tuovat arkeen luksusta, he lisäävät.
Markon puolella on tehty jo remonttia, joissa on pääasiassa purettu 1980-luvun rakennusratkaisuja.
– Muovimattoa ja laminaattia on riittänyt, mutta niiden alta ei paljastunut toivottua lautalattiaa, vaan vanerilevyt, joten nykyiset puulattiat ovat uusia. Emme korjaa perinnerakentamisen periaatteella, mutta säilytämme kaiken sen, minkä voimme, Marko lisää.
Miehet tekevät apureineen remonttia huone kerrallaan, eikä kiirettä ole, koska ratkaisut halutaan tehdä kestäviksi ja silmää miellyttäviksi.
– Markon puolella on remontoitu veranta, keittiö, sali, makuuhuone ja salonki. Teemme vielä viimeistelyt keittiöön ja jatkamme eteistä, Marcus listaa.
Eteisessä on jo poistettu muovilattia sekä yläkertaan vievistä portaista matto. Luvassa on pintojen hiomista, maalausta ja tapetointia. Tosin ennen sitä on hoidettava eteen tullut yllätys.
– Juhannuksen jälkeen salin katosta alkoi tihkua vesi läpi, joten jo kertaalleen korjattua kattoa on avattu, jotta lautarakenteet kuivuisivat. Vesivuodon syy löytyi yläkerran vielä remontoimattomasta vessasta, josta vesi vähitellen tihkui rakenteisiin, Marko huomauttaa.
Huoneissa on sinisen, vihreän ja luonnonvalkoisen sävyisiä pellavatapetteja. Marko on halunnut pitää kiinni siitä, että seinissä on tapetit, eikä maalia, koska se on aikakaudelle uskollisempi ratkaisu.
Talon ikkunat ovat isoja ja korkeita, myös huonekorkeutta riittää. Talossa on säilynyt neljä Uudenkaupungin kaakelitehtaan kakluunia ja kaksi puuliettä, jotka ovat ahkerassa käytössä. Marko on sisustuksessa tavoitellut huvilatunnelman ja kaupunkitalon tyylien yhdistelmää.
– Vanhahtavaa, hieman kustavilaishenkistä tyyliä, rauhallista ja iätöntä, mutta toimivaa. Esineet voivat olla kauniita, mutta niille on oltava joku käyttötarkoitus. Esineet ja talo on ostettu käyttöä varten, joten ei tästä olla tekemässä museomaista kulissia, hän kuvailee.
Salissa on suuri ruokapöytä, jonka ääreen ystävät ja sukulaiset ovat aina tervetulleita. Kaikkien huonekalujen ei tarvitse olla vanhoja, mutta vanhaan tyyliin niiden on sovittava joko muotoilullaan tai verhoilullaan.
Ruokapöydän takana on vitriinikaappi, jonne on kerätty eri ikäisiä kauniita astioita. Seinillä on vanhoja piirroksia ja maalauksia.
– Keräilen merkkimiesten potrettikuvia. Kirjaston työhuonenurkkauksen seinällä on esimerkiksi C.G.E Mannerheimin sekä Kustaa II Aadolfin kuvat, Marcus paljastaa.
Salongissa on kaksi vaaleaa sohvaa vastakkain sekä useita kasviaiheisia tauluja. Lähimpänä makuuhuoneen ovea on talon aarrekaappi, jonne on kerätty meriantiikkia, kuten puulaivoja, simpukoita ja koralleja sekä metsästäjien käyttämiä houkutuslintuja.
Markon vihaama musta laatikko eli televisio on piilotettu vaaleaan puukaappiin ja yhdelle seinälle on koottu peilinpaloista näyttävä kokonaisuus.
– Palapeilit ovat Ikeasta, mutta vähän tuunasin niitä. Otin taustamuovit pois, kaadoin vahvasta pesuaineesta tehtyä seosta hetkeksi peilin pinnalle syövyttämään, jotta se muuttuisi vanhemman näköiseksi. Maalasin peililevyjen taustat mustalla ja kiinnitin palat vanerilevyyn, Marko paljastaa.
Marko kertoo, että hänellä on yleensä valtava luotto omiin kykyihinsä ja ideoihinsa. Hän on oppinut käsillä tekemisen taidon jo lapsuuden kodissaan sekä vaatturiopinnoissaan.
– Uskon, että osaan ja pystyn, mutta sitten minulla on yhtäkkiä neljä projektia kesken, jotka eivät tunnu valmistuvan millään.
Markon puolen keittiössä on aamu-usvan utuisen siniset seinät, vaaleat puulattiat sekä valkoista ja sinistä sävyä olevat kaapit. Kaappien rungot on hankittu Ikeasta, mutta Marko on tehnyt niihin puusta ovet.
Pöytätasot ovat valkoisen ja harmaan sävyistä marmoria. Uuden ja kauniin tieltä on revitty pois kaikki jäljet vanhasta keittiöstä.
– Tästä tuli aikuisunelmieni keittiö, jossa useampi henkilö voi kokata ja viihtyä samaan aikaan. Kulmaan kaksiosaisen jääkaapin ja tiskitason viereen teimme suuren unelmani skafferin eli ruokakomeron, Marko paljastaa.
Keskellä keittiötä on saareke, jonka ääreen mahtuu vaivattomasti ainakin neljä henkeä istumaan. Sen yläpuolella on keraamiset valaisimet, jotka sopivat yhteen keittiön entisöidyn puuhellan sävyjen kanssa.
– Isäni maalasi hellan ja minä asensin keraamiset laatat sen ympärille, Marko paljastaa.
Marcuksen puoli talosta oli ostohetkellä paremmassa kunnossa. Sinnekin on jo tehty selkeät remonttisuunnitelmat, joista osa on jo toteutettu.
Veranta on remontoitu kepeän sinisen eri sävyillä. Ikkunoiden ääreen on tuotu istuskeluryhmä sekä päiväunille houkutteleva sohva. Myös yläkerrassa olevaa vierashuonetta on alettu remontoimaan.
Nykyinen keittiö puretaan ja siihen tulee kylpylähenkinen tila, jossa on suihku, kylpyamme ja taso kahdelle lavuaarille.
– Tunnelmaa luomaan tulee myös takka, koska tilassa on hormi valmiina, Marko kertoo.
Toistaiseksi erillään olevat asunnot ovat toistensa peilikuvia. Ulko-ovelta noustaan verannan portaat ylös ja saavutaan aulaan. Markon puolella vasemmalla on portaat ja oikealla keittiö, Marcuksen tilassa nämä ovat toisin päin.
– Yhdistämme tilat salin avulla. Markon puolella tilaan on remontoitu oleskelutilaa ruokapöytineen ja kirjahyllyineen. Tilan nurkkaan on tehty työskentelynurkkaus, mutta se ja kirjahylly siirtyvät toiselle seinälle, kun seinä asuntojen välistä kaadetaan, Marcus kuvailee.
Marko jatkaa kertomalla, että yhdistetty sali laajenee musiikkitilaksi, johon hankitaan jossain vaiheessa vanha tummasävyinen flyygeli.
– Tosin emme kyllä osaa soittaa, mutta olisihan se ihana. Jatkossa voisi järjestää vaikka Crusell-viikon konsertteja, koska valmiissa salissa tilaa riittää, Marko selventää.
Marcuksen puolelle on tarkoitus tulla myös siirtomaa-aikaa henkivä työhuone, jossa on, tum
mia kalusteita ja vanhoja mattoja.
– Haaveilen ehkä myös vanhoista eläimennahoista sisustuselementtinä, mutta en tiedä, onko niiden hankinta järkevää, Marko pohtii.
Sorvakon huvilalla on tähän mennessä tehty jo paljon remonttia, mutta paljon on vielä tekemättä. Markon puolen yläkerrassa on vielä kaksi vierashuonetta, joihin on tarkoitus tehdä pintaremontti sekä kylpyhuonetilat.
– Remonttimatkamme on yhä kesken ainakin muutaman vuoden, mutta saa nähdä, mihin lopputulokseen se vielä johtaa, hän summaa.
Pariskunnan työt ja arki pyörivät Helsingissä ja silloin aikaa vietetään kaksiossa kaupungin keskustassa. Marko toimii huonekaluagentuurin myyntiedustajana ja Marcus on konsulttifirman osakkaana sekä Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenenä.
– On Uudenkaupungin huvilallakin töitä, mutta ne ovat erilaisia. Pihassakin on hoitamista ja nurmikon leikkaamista, koska tonttimme on neljänneksen korttelista. Aika kuitenkin asettuu täällä ja aamulla voi miettiä, että olisiko tänään sopiva fiilis ikkunoiden korjaamiseen, listojen laittamiseen vai pihatöihin, Marcus toteaa.
– Emme ole tehneet tästä itsellemme työleiriä, vaan kepeän arkipaon paikkaa. Tarkoituksena on, että uudistaisimme myös pihaa, mutta sen aika ei ole vielä. Emme ole myöskään koskeneet talon ulkopintoihin, koska haluamme ensin tehdä rauhassa sisätilat kuntoon, Marko lisää.
Uudessakaupungissa tukiverkosto on lähellä. Markon vanhemmat Kaarina ja Seppo sekä Mikko -veli perheineen asuvat yhä kaupungissa ja heiltä saa apua monenlaiseen kiinteistön remonttiin ja ylläpitoon liittyviin asioihin.
He myös houkuttelivat pariskuntaa asuntokaupoille Uuteenkaupunkiin, vaikka alkuperäisenä haaveena oli
merenrantamökki.
– Minä halusin kakkoskodin kaupungista, jotta arki sujuisi paremmin. Katsoimme ensin täältä toista puutaloa, mutta tähän ihastuimme ensisilmäyksellä, Marcus kertoo.
Pari ihastui pihassa olevaan vanhaan tammeen ja omenapuuhun, mutta myös verannat, niiden tunnelma ja valoisuus olivat isoja houkuttimia.
– Nyt vietämme verannoilla paljon aikaa keväästä myöhään syksyyn. Niissä viihdytään, juodaan viiniä, tehdään töitä ja järjestetään rapujuhlia, Marko lisää.
Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään 7.–8.9.2024.
