Ruokolan- ja Käätyjärven rannoilla on havaittu vaarallista myrkkykeisoa. Kasvi on hyvin kaunis ja siksi joku saattaa poimia sitä maljakkoon.
– Kasvi on kuitenkin hyvin myrkyllinen. Olemme yrittäneet sitä siksi poistaa järvien rannoilta, erityisesti Hakametsän rannasta leikkipaikan läheltä. Kasvi on vaikeasti hävitettävä, koska pienestäkin juurenpalasesta se jatkaa kasvuaan, siksi sitä voi yhä löytyä rannoilta. Koska kasvi viihtyy rannoilla, torjunta-aineita ei voida käyttää, kaupungin vihertyönjohtaja Maria Saarinen toteaa.
Saarinen kiittää tarkkasilmäistä havainnoitsijaa, joka varoitteli myrkkykeisosta sosiaalisessa mediassa ja lähetti siitä tiedon myös kaupungille.
– Ilmoittaja oli ihan oikeassa, että kasvin myrkyllisyys pitäisi tuoda ihmisten tietoon. Se sekoitetaan helposti muihin kasveihin, ja nyt kun villiyrtit ovat suosiossa, pitää varoittaa, ettei kenellekään kävisi mitään kohtalokasta vahinkoa.
Myrkkykeison myrkky aiheuttaa nopeasti epilepsiaa muistuttavan oireyhtymän, joka voi johtaa pahimmillaan kuolemaan muutamassa tunnissa.
Myrkkykeiso on yleinen kasvi. Sitä voidaan hävittää kitkemällä, mutta esimerkiksi Ruokolan- ja Käätyjärvenrannoilla tuhoaminen merkitsee vuosien urakkaa. Kasvi leviää uudestaan pienestäkin juurenpalasesta tai siemenistä.
Luontoportin kuvauksen mukaan myrkkykeiso on korkeudeltaan 30–150 senttimetriä. Sen varsi on kalju, sileä ja ontto. Kukka on valkoinen, heikosti punertava. Lehdet ovat kierteisiä ja tyvilehdet pitkäruotisia. Myrkkykeison hedelmä on pallomainen ja sivuilta litteä.
Myrkkykeison voi erottaa koiranputkesta esimerkiksi lehdistä. Myrkkykeison lehtiliuskat ovat leveät ja sahalaitaiset, koiranputken lehdet hennommat ja parilehdykkäiset. Helpointa myrkkykeiso on tunnistaa kasvupaikastaan. Se kasvaa järvien ja muiden vesien rannoilla, usein matalassa rantavedessä.
Myrkkykeison kaikki osat sisältävät kikutoksiinia, joka on lähes kaikille nisäkkäille hyvin myrkyllistä. Muutamat luonnon nisäkkäistä voivat syödä keisoa haitatta, mutta lemmikeille, karjalle ja ihmisille se on vaarallinen. Rikkoutuneet kasvinosat voivat saastuttaa myös pieniä vesialueita, joista juotu vesi voi aiheuttaa myrkytystilan.
Myrkkykeiso ei varoita myrkyllisyydestään pahalla hajulla, eikä maulla. Kasvin varsi ja lehdet tuoksuvat tillille ja maistuvat persiljamaiselle. Eniten myrkkyä on juurakossa, joka haisee sellerille ja maistuu palsternakalta.
Jos epäilet altistusta, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen
Erikoislääkäri Päivi Porkka Myrkytystietokeskuksesta (HUS, Akuutti) kehottaa soittamaan Myrkytystietokeskukseen, mikäli epäilee läheisen altistuneen myrkkykeisolle.
– Tyypillisiä oireita suun kautta saadussa altistuksessa ovat polttelu, lisääntynyt syljeneritys, oksentelu, rytmihäiriöt, kouristelu ja tajunnantason heikkeneminen. Paikallisoireet alkavat yleensä heti ja yleisoireet noin tunnin kuluessa.
Mikäli myrkkykeisoa on syönyt tai maistanut suun kautta, suu pitäisi heti tyhjentää ja huuhdella. Ihoaltistuksessa iho kannattaa pestä vedellä ja saippualla. Näiden ensitoimien jälkeen on parasta soittaa Myrkytystietokeskukseen.
Myrkytystietokeskus päivystää joka päivä ympäri vuorokauden. Maksuton puhelinnumero on 0800 147 111 ja maksullinen numero 09 471 977. Myrkytystietokeskus tekee yksilöllisen riskinarvion ja antaa toimintaohjeet.
Näin hävität myrkkykeisoa
Jos huomaat myrkkykeisoa omassa mökkirannassasi, kannattaa ryhtyä sen hävitystoimiin.
Kasvin hävittämiseen pitää varustautua hyvin, sillä kasvi ei saa joutua kosketuksiin ihon kanssa.
Laita jalkoihin kumisaappaat ja käsineiksi kumi- tai nitriittikäsineet.
Kasvi kaivetaan juurakkoineen ylös pistolapiolla. Yhtään juurenpalaa ei saa jäädä maahan, sillä kasvi lähtee helposti uudelleen leviämään.
Kaikki kasvinosat suljetaan polttokelpoiseen muovisäkkiin, joka poltetaan tai toimitetaan jäteasemalle tiiviisti pakattuna.
Myrkkykeison hävitys on ikuisuus projekti, ainoa selvittää kasvi on lehdistä. PlantNet auttaa tunnistukseen. Jos löydät mukula juuren, niin säästä pahimman varalle muutama.
Kommenttien lisääminen on estetty.