Nämä huolenaiheet selvisivät, kun kaupunki järjesti syksyn alussa ilmasto- ja ympäristökyselyn. Kyselyyn tutustui yli 400 kaupunkilaista ja siihen vastasi loppuun saakka 207 henkilöä.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä kolme ympäristöasiaa huolestuttaa eniten, 139 sijoitti Itämeren tilan ykköseksi. Toiselle sijalle nousi haluttomuus tehdä ympäristötekoja ja kolmanneksi luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.
Myös sisävesistöjen ja metsien hyvinvointi nousi huolenaiheiden kärkilistalle. Sen sijaan esimerkiksi paikallisen teollisuuden ympäristövaikutuksista erityisen huolissaan oli vain 34 vastaajaa. Maatalouden ympäristövaikutukset huolenaiheeksi nosti 31 vastaajaa.
Kaupungin ilmastotoimista tärkeimmäksi nousi kyselyssä kestävän liikkumisen mahdollistaminen sekä ympäristöasiat huomioiva kaavoitus ja kaupunkikehittäminen. Sen sijaan sähkölatauspisteitä kaupungin tilojen yhteydessä piti tärkeänä vain 34 vastaajaa. Myöskään jakamispalveluiden kehittämistä ja kasvisruokavaihtoehtojen lisäämistä kaupungin ruokapalveluissa ei pidetty kovin tärkeänä.
Vastaajien toiveena oli, että Uudessakaupungissa satsattaisiin erityisesti lähivesistöjen ekologisen tilan parantamiseen, kiertotalouden edistämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Vastaajilta tuli eniten kiitosta kaupungille Kasarminlahden kosteikon rakentamisesta ja rantaniittyjen laidunnuksesta (91 vastaajaa), katuvalaisimien uusimisesta led-valoiksi (86 vastaajaa) sekä maisemapelloista ja -niityistä (62) sekä vieraslajien torjuntatalkoista (61).
56 vastaajaa antoi myönteistä palautetta julkisen liikenteen edistämisestä ja 45 Kaupunginlahden rannan perennaistutuksista ja painolastikasveista. Kasarminlahden esteetön luontopolku oli ilahduttanut 42 vastaajaa.
Ympäristövastuullisuuden pitäisi vastaajien mielestä näkyä kaikessa kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Vastaajat pitivät tärkeänä panostamista kaupungin merialueisiin ja lähisaaristoon, esimerkiksi rantoja kunnostamalla ja kosteikkoja rakentamalla.
Vastaajien mielestä kaupunki voisi edistää ympäristövastuullisuutta tekemällä päätöksiä avoimesti ja tutkittuun tietoon perustuen.
Kyselyssä ehdotettiin, että kaupunki kehittäisi virkistysalueita, kierrätyspisteitä saaristoon ja kuivakäymälöitä luontokohteisiin.
Kaupungin kyselyssä kartoitettiin myös, miten vastaajat huomioivat ympäristöasiat omassa arjessaan. 43 prosenttia vastaajista kertoi, että ympäristöasiat vaikuttavat omiin valintoihin erittäin tai melko paljon liikkumisessa. 5,6 prosenttia vastasi, että eivät vaikuta lainkaan.
Vastaajissa oli suunnilleen sama jakauma, kun kysyttiin ympäristöasioiden huomioimisesta asumiseen. Ruokavaliossa ympäristöasiat vaikuttivat pienempään joukkoon. Vain 37 prosenttia kertoi painottavansa ympäristöasioita ruokavaliossa erittäin tai melko paljon. Sen sijaan kuluttamisessa 61 prosenttia painotti ympäristönäkökulmaa.
Vastaajien yleisimmät omat ekoteot olivat lähimatkailu, luontoystävälliset teot omassa puutarhassa ja lähiympäristön siistiminen. Kulutuksessa suosittiin korjaamista ja kierrättämistä, hävikin välttämistä sekä lähituotteiden suosimista.
Suurimmat haasteet kestävämpien valintojen toteuttamisessa olivat joukkoliikenteen vuorot, jotka eivät palvele, liian suuret kustannukset muutoksille sekä laiskuus.
Fakta
Näin kysyttiin
Kysely tehtiin Maptionnaire-ohjelmalla Uudenkaupungin verkkosivuilla 27.8.–13.9.
Kyselyyn vastasi 207 henkilöä.
Eniten vastaajia oli ikäluokasta 46–55-vuotiaat ja 56–65-vuotiaat. Vastaajista 64 prosenttia oli naisia.
Vastaajista 41 prosenttia asuu ydinkeskustan lähialueilla, maaseudulla 19,3 prosenttia ja ydinkeskustassa 14,5 prosenttia.
