
Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi kannustavat riistanhoitoyhdistyksiä, seuroja, ja metsästäjiä yhteiseen suurpetojen havainnointitempaukseen. Tempaus järjestetään helmikuun toisena viikonloppuna 8.–9.2. Mikäli lumi- ja sääolosuhteet eivät ole tuolloin suotuisat, tempaus siirretään eteenpäin.
Tempausta ennen järjestetään yhteinen, kaikille avoin koulutustilaisuus lumijälkien tunnistamisesta ja DNA-näytteiden keruusta torstaina 23.1. klo 18 Teamsissä.
– Toivomme, että seurojen ja seurueiden avainhenkilöt aktiivisesti organisoivat havainnoinnin omalla alueellaan, ja tarvittaessa ohjaavat halukkaat osallistumaan koulutukseen, tempauksen järjestäjät toivovat.
Linkin koulutukseen saa osoitteesta mari-anna.hovi@metsastajaliitto.fi tai jorgen.hermansson@riista.fi.
Tempauksen tarkoitus on varmistaa, että virallisiin kanta-arvioihin kertyy riittävästi havaintoja ja DNA-näytteitä. Vaikka tavoitteena ei ole tuottaa omaa erillistä laskentatulosta, havaintomateriaalista piirtyy tarkempi kuva paikallisesta suurpetotilanteesta, erityisesti susilaumojen ja ilvespentueiden määristä.
– Varsinais-Suomi on riistarikas alue ja susi- sekä ilveskannat ovat täällä erittäin vahvat. Haluamme haastaa kaikki muutkin maakunnat mukaan tempaukseen, sillä oikea ja ajantasainen tieto suurpetokannoista on paras työkalu päättäjille, riistahallinnolle sekä kanta-arvioiden tueksi. Koulutukseen ovat tervetulleita asiasta kiinnostuneet kaikkialta Suomesta, sanoo Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Marko Laine .
– Tärkeitä kansallisia päätöksiä suurpetojen metsästyksen mahdollistamiseksi on tehty viime syksynä. Suurpetoja koskevaan päätöksentekoon tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ajantasaista ja luotettavaa, kattavista seurannoista kerättyä tietoa suurpedoista, tiedotteessa todetaan.
Metsästysseurat ja seurueet organisoivat tempauksen kykynsä ja intonsa mukaan omalla alueellaan. Metsästäjät havainnoivat suurpetojen jälkiä, jotka ilmoitetaan paikallisille suurpetoyhteyshenkilöille. Nämä varmistavat havainnot tehtävänsä mukaisesti ja kirjaavat ne sitten Tassuun.
Myös susien DNA-näytteitä kerätään. DNA-näytteitä kaivataan kaikista oletetuista laumoista ja erityisesti alueista, josta aikaisemmin on kerätty vähän tai ei ollenkaan näytteitä. Näytteitä kaivataan myös laumojen raja-alueista.
Susien ulostetta kerätään ja ne toimitetaan keräysvastaaville. Tarkempi ohje aiheesta löytyy Luken sivuilta osoitteesta Suden DNA-seuranta.