Perjantaina Varsinais-Suomeen iskenyt syysmyrsky vaikutti voimalla myös Uudenkaupungin alueella. Lyly-myrsky oli Suomen ensimmäinen hirmumyrsky tuulen puhaltaessa Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla 33,5 metriä sekunnissa 10 minuutin keskiarvona. Hirmumyrskytuulen määritelmä Suomessa on, että tuulen nopeus on 10 minuutin keskituulena vähintään 33 metriä sekunnissa.
Isokarin havaintoasemalla tuulen nopeus oli kovimmillaan perjantaina 26,6 metriä sekunnissa kello 20:20 aikaan. Puuskatuuli nousi myös korkeimmillaan 34 metriin sekunnissa.
Uudessakaupungissa aineellisia tuhoja havaittiin etenkin kaatuneiden puiden ja katkenneiden oksien muodossa. Uudenkaupungin Sanomien lukijoiden lähettämien kuvien perusteella puita on kaatunut niin keskustan puistoalueilla kuin metsäpolkujen varrella.
Irtoesineiden kaatumisien lisäksi kattorakenteita oli irronnut oppilaitos Novidan katolta sekä muovi-ikkunoiden palasia kuntoputken seinustalta.
Myrskytuuli aiheutti laajoja sähkönjakelukeskeytyksiä Vakka-Suomen alueella. Pahimmillaan sähkökatkoja oli reilulla 9 000 Vakka-Suomen Voiman asiakkaalla perjantai-illalla.
– Myrsky on aiheuttanut paljon tuhoja. Kaatuneita puita on linjoilla ja johtoja on maassa, myös muuntamoja on hajonnut. Työryhmiä on kokoajan maastossa korjaamassa myrskyn aiheuttamia tuhoja. Valitettavasti myrskytuhojen korjaamisessa tulee kestämään päiviä, Vakka-Suomen Voimasta kerrottiin lauantaina.
Maanantai-iltapäivällä puoli kahden aikoihin VSV:n keskeytyskartan mukaan sähköverkossa vikoja oli vielä reilu 90, mikä tarkoittaa vajaata 400 sähkötöntä asiakasta. Sähköverkkoyhtiö Carunan häiriökartan mukaan reilu sata asiakasta Uudessakaupungissa oli ilman sähköä iltapäivällä. Sähköttömät kohteet sijaitsivat pääosin hankalammin saavutettavissa saarikohteissa.
Myrskytuhot näkyvät vakuutusyhtiöissä suurina vahinko- ja yhteydenottomäärinä. Lähitapiola Länsi-Suomi hoitaa markkinaosuuden perusteella noin puolet kaikista Länsi-Suomessa sattuneista myrskyvahingoista.
– Tällä hetkellä jonossa on noin 200 vahinkoa, joista valtaosa on rakennuksen päälle kaatuneita puita ja vaurioituneita kattoja. Teemme parhaillaan töitä hartiavoimin, jotta korvausruuhkaa saadaan purettua mahdollisimman nopeasti, Lähitapiola Länsi-Suomen korvausjohtaja Ville Sampolahti kertoo.
Korvausjohtaja ohjeistaa ihmisiä ennen kaikkea estämään mahdolliset lisävahingot ja sen jälkeen dokumentoimaan vahingot ja tekemään vahinkoilmoituksen verkkopalvelun kautta.
– Tutustumme ensin ilmoitukseen ja sen liitteenä oleviin kuviin, jonka jälkeen teemme päätöksen vahingon korvattavuudesta. Sen jälkeen annamme ohjeet siitä, miten korjaustöiden kanssa voidaan lähteä etenemään, Sampolahti kertoo.
