Uudenkaupungin sataman kautta kulkevan irtolastin määrä on kasvussa. Sen huomaa muun muassa sataman alueelle tuoduista hakekasoista ja puupinoista. Satamassa on viimeisen yhdeksän viikon aikana käynyt 13 alusta.
Toisaalta sataman traileriliikenne on loppunut toistaiseksi kokonaan, koska tavaraliikenteen volyymi ei enää riittänyt.
– Satamassa elellään tällä hetkellä melko rauhallisessa tilanteessa. Traileriliikenne loppui lokakuussa, mutta se oli jo kesällä paussilla. Saimme traileriliikenteen vielä testijakson ajaksi käyntiin, mutta liikenne ei tällä hetkellä yksinkertaisesti riitä siihen, Uudenkaupungin Sataman toimitusjohtaja Teemu Vaahtera kertoo.
Esimerkiksi vuonna 2022 sataman kautta kulki vielä 400–500 traileria viikossa. Vielä vuonna 2024 vastaava luku oli noin 200 kappaletta.
Vaahtera toteaa, että traileri- tai autoliikenne laahaa noin 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta muu liikenne on noin 20 prosentin kasvussa. Sataman kokonaisliikenne on vähentynyt, koska nyt kasvaneet kuljetukset ovat yhä pienemmässä osassa kokonaisuutta kuin traileriliikenteen laskenut määrä.
Syynä notkahdukseen on sataman lähiympäristöön liittyvä teollisuus, jonka suvantovaiheet näkyvät heti sataman tuloksessa. Tällä hetkellä sataman kautta kuljetetaan puun ja hakkeen lisäksi yhä muun muassa metallia ja teräslevyjä, soijaa ja soodaa.
– Kuitupuu menee Raumalle ja teräslevyjä kulkee kauttamme useammallekin asiakkaalle, Vaahtera sanoo.
Sataman vuoden 2024 tilinpäätös on juuri valmistunut. Sataman liikevaihto oli viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa ja tulos noin 700 000 euroa tappiollinen. Viime vuoden poistot olivat 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 tilinpäätös on heikompi kuin vuoden 2023, koska silloin liikevaihto oli vielä 1,9 miljoonaa euroa.
– Ei meillä silti mitään hätää ole, koska kassavirta pyörii oikeaan suuntaan. Sataman kriittiset isot investoinnit on tehty edeltävinä vuosina ja nyt investoimme tarpeeseen, jos se lisää liikevaihtoa, Vaahtera toteaa.
Yhtenä pienenä tekijänä sataman talouteen vaikuttavat esimerkiksi talven vaatimat lumi- ja jäänmurtotyöt. Toisina vuosina niihin menee yli 200 000 euroa.
– Tänä talvena ei ole tarvittu jäänmurtajaa kuin muutaman kerran ja auraaminenkin on ollut tavallista talvea vähäisempää. Yksi suurimmista kuukausittaisista kulueristä on yhä sähkö.
Maaliskuun loppupuolella kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Yardia Oy sulautetaan satamaan. Vaahteran mukaan Yardia siirtyy sataman taseeseen ja Yardian toiminta päättyy sen jälkeen.
– Yardialla ei ole operatiivista johtoa ja se on kaupungin kautta meidän sisaryhtiömme. On täysin hallinnollinen etu, että se siirtyy sataman toiminnan alle, koska meillä on samoja asiakkuuksia. Tämä myös helpottaa sataman kehittämistä jatkossa, hän kuvailee.
Satama tekee tiivistä yhteistyötä lastinkäsittelyä operoivan Stevena Oy:n kanssa. Yhteistyö koskee myös uusien asiakkuuksien hakua.
– Teemme tarjouslaskentaa ja meiltä kysytään yhteistyön mahdollisuuksia myös Stevenan kautta. Viritelmiä uusista asiakkuuksista on, mutta en voi niitä vielä julkistaa, Vaahtera kertoo.
Rannikolla on tiheä satamaverkosto ja lähellä sijaitsevat muun muassa Rauman, Turun ja Naantalin satamat. Mikä on Uudenkaupungin sataman vahvuus tiukassa kilpailussa?
– Olemme ketteriä ja joustavia. Voimme reagoida nopeallakin aikataululla asiakkaiden tarpeisiin ja satamassa on hyvin tilaa ja erityisesti teräspuolen ammattiosaamista, Vaahtera listaa.
