Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuorein suden kanta-arvio vahvistaa sen, minkä vakkasuomalaiset ovat tienneet jo pitkään; Suomen susikanta kasvaa voimakkaasti ja erityisesti Lounais-Suomessa. Lisäksi edellisten vuosien kanta-arviot on vedetty alakanttiin. Tämä johtuu Luonnonvarakeskuksen mukaan siitä, että nyt todenperäisemmän kanta-arvioin tekemiseen on ollut käytettävissä entistä kattavampi aineisto.
Ennusteen mukaan tämän vuoden marraskuussa Suomen susikanta on arviolta 557 yksilöä. Susien lukumäärän oletetaan kasvavan noin 10 prosenttia vuodessa ilman kannanhoidollista metsästystä.
Susikannan kasvu ja reviirien tiivistyminen näkyy Vakka-Suomessa niin, että alueella elää jo kuusi susilaumaa. Näissä laumoissa oli viime keväänä keskimääräisen arvion mukaan yhteensä 34 susiyksilöä. Laumojen lisäksi alueella vaeltaa laumoihin kuulumattomia susiyksilöitä. Yksilöiden lukumäärää on mahdotonta selvittää.
Uudenkaupungin alueella susilaumoja on kaksi. Kaupungin pohjoispuolella elää Kalannin laumaksi nimetty perhelauma. Laumassa oli viime keväänä, ennen tämän vuoden pentujen syntymää, arviolta viisi sutta. Tämä lauma liikkuu Uudenkaupungin ja Laitilan välisen maantien pohjoispuolella Kalannin, Uudenkaupungin, Pyhämaan ja Pyhärannankin puolella. Laumasta tehdyt havainnot painottuvat kuitenkin Sirppujoen eteläpuolelle, noin kymmenen kilometrin säteelle Uudenkaupungin keskustasta
Kaupungin eteläpuolella pitää reviiriään taas Vehmaan perhelauma, jossa oli viime maaliskuussa arviolta kuusi sutta. Tästä laumasta lopetettiin yksi susi poliisin päätöksellä viime vuoden lokakuussa ja toinen yksilö Riistakeskuksen poikkeusluvalla tämän vuoden maaliskuussa.
Vehmaan lauma liikkuu Uudenkaupungin keskusta-alueen ja Uusikaupunki–Laitila-maantien eteläpuolella, Uudessakaupungissa, Kalannissa, Lokalahdella, Vehmaalla ja Taivassalossa.
Tämän Vehmaan lauman ja Laitilan puolella elelevän Kaivolan perhelauman väliin on ahtautunut uusi susilauma. Lauma on nimetty Kivikylän laumaksi. Tämä noin viiden suden lauma on liikkunut noin 20 000 hehtaarin suuruisella alueella Kalannin, Laitilan, Mynämäen ja Vehmaan kuntien rajamailla. Tätä laumaa ei kuitenkaan luokitella perhelaumaksi, sillä lauman lisääntyvä naaras lopetettiin Riistakeskuksen poikkeusluvalla helmikuussa.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Mia Valtonen kertoo, että kun lauman lisääntyvä naaras menehtyy lopputalvesta, ei laumasta todennäköisesti ehdi nousemaan uutta lisääntyvää naarasta, joten luultavasti tähän laumaan ei tänä vuonna ole syntynyt pentuja. On myös mahdollista ,että kyseinen lauma on hajonnut alfanaaraan kuoleman jälkeen.
Laitilan itäpuolella, valtatie kahdeksan ja kantatie 43:n rajaamalla alueella elää siis jo aiemmin mainittu Kaivolan lauma. Tässä laumassa arveltiin viime keväänä olevan viisi sutta.
Vakka-Suomen suurin susilauma elää mitä ilmeisemmin Kustavissa. Tätä tietoa tukevat myös lukuisat näköhavainnot alueelta. Viime keväällä susia kyseisessä perhelaumassa arveltiin olevan kahdeksan yksilöä. Laumasta lopetettiin maaliskuussa yksi susi Riistakeskuksen poikkeusluvalla.
Kuudes Vakka-Suomen alueellakin liikkuva susilauma on ns. Ihoden lauma. Tämän lauman reviiri on alueen suurin, lähes 100 000 hehtaaria ja se ulottuu Laitilan pohjoispuolelta Euraan ja rannikolle Pyhärantaan ja Raumalle. Laumassa oli viime keväänä susia arviolta viisi.
Näiden selkeästi Vakka-Suomen alueella liikkuvien susilaumojen lisäksi Pyhäjärven länsipuolella oleva Vaskijärven perhelauma liikkuu osittain myös Laitilan puolella. Tässä laumassa laskettiin viime keväänä olevan peräti 10 susiyksilöä. Myös Mietoisten laumaksi nimetyssä laumassa oli susia arviolta kymmenen, mutta tämänkin lauman lisääntyvä naaras lopetettiin Riistakeskuksen poikkeusluvalla helmikuussa. Todennäköisesti tähän laumaan ei siis tänä vuonna ole syntynyt uusia pentuja. Mietoisten lauma vierailee ajoittain Vehmaan puolella.
Mynämäen itäosissa elelee oma, noin 7 suden suuruinen lauma, mikä ajoittain liikkuu Laitilankin metsissä. Suden kanta-arvio pohjautuu Tassu-järjestelmään kirjatuista lauma- ja parihavainnoista sekä maastosta kerättyihin dna-näytteisiin. Kirjaukset Tassuun tekee pääosin alueelliset petoyhdyshenkilöt.
Juttua muokattu 2.10. klo 10.00 ja korjattu Kivikylän lauman ja Ihoden lauman reviirien pinta-alat.
