Vakka-Suomessa on useita arvokkaita kallioalueita– Ugissa ei yhtään

0
Kustavi on yksi kiipeilijöiden suosikkikohteista, koska kunnassa on jylhiä kallioseinämiä. Kustavissa on myös neljä luonnonarvoiltaan merkittävää kallioaluetta.

Suomessa on inventoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Näitä kallioalueita on kaikkiaan 1286 ja niitä esiintyy eniten Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa.

Vakka-Suomessa on arvokkaita kallioaluetta Laitilassa kaksi, Taivassalossa yksi sekä Kustavissa useita. Uudestakaupungista julkaisuun ei ole nostettu yhtään kallioaluetta.

Laitilan arvokallioalueet ovat Matinmaan Linnavuoret sekä Höyhösvuori.

Matinmaan Linnavuoret tunnetaan Laitilan seudun yhtenä merkittävistä muinaisista Linnavuorista. Alue ei ole maisemallisesti huomiota herättävä, mutta sillä on merkittäviä biologisia arvoja.

Höyhösvuori on retkeilymaastoa ja näköalapaikka. Höyhösvuoren kallioperä muodostuu Laitilan rapakivigraniitista, joka on iältään 1540–1570 miljoonaa vuotta sekä Satakunnan oliviinidiabaasista, joka on iältään 1250–1270 miljoonaa vuotta. Alue on myös biologisesti merkittävä.

Taivassalosta on nimetty arvokkaaksi Isovainionvuori – Pirttivuori. Kallioalue sijaitsee Marjuksen kylässä, Taivassalon keskustasta reilut kolme kilometriä etelään.

Kustavin yksi arvokallioalue on Honkaniemi, joka sijaitsee Kustavi – Taivassalo-tien varrella, Looperissa. Muita arvokallioalueita ovat Natura-alueeseen kuuluva Puosletinmäki Johteenkulmassa, merenrannalla Kustavin keskustan länsipuolella sijaitseva pieni kallioselänne, Pännäisten vuori sekä Rahinkorvessa sijaitseva Hyyppivuori.

Julkaisu on kaksiosainen loppuraportti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnista, jota on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta suurimmassa osassa maatamme lukuun ottamatta Ahvenanmaata, suurinta osaa saaristoa ja Ylä-Lappia. Pääsääntöisesti inventointia ei ole ulotettu olemassa oleville suojelualueille, kuten kansallispuistoihin, luonnonpuistoihin ja muilla erityisillä suojelualueilla. Inventoinnin maastotyöt tehtiin vuosina 1992–2004.

Tuore loppuraportti valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista korvaa aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit.

Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet ovat geologisten, biologisten ja maisemallisten piirteidensä takia hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Aineisto sisältää geologisesti mielenkiintoisia sekä tieteen ja tutkimuksen kannalta tärkeitä kalliokohteita sekä biologisesti monimuotoisia, uhanalaista ja harvinaista lajistoa sisältävää kallioluontoa.

Aineisto esittelee myös suuren joukon kalliomuotoja ja maaperäkerrostumia, joilla on merkitystä luontonähtävyyksinä tai huomattavaa maisemallista arvoa.

Inventoinnin huomattavin yhteiskunnallinen ja luonnonsuojelullinen vaikutus näkyy maakuntakaavoissa. Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden yhteispinta-alasta on nykyisin suojeltu noin 20 prosenttia valtion tai yksityismaiden suojelualueina tai osana Natura 2000 -verkostoa.

Julkaisu on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilta.