Laitilalla oli pieni – mutta ainakin laitilalaisten lasien läpi katsottuna merkittävä – sivujuonensa Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin (1919–1965) elämässä.
Nimittäin kun maanpetostuomiotaan suorittanut Törni karkasi heinäkuussa 1947 Turun lääninvankilasta, hän päätyi pakomatkallaan Mynämäen kautta juuri Laitilaan. Törni tapasi muun muassa yhdessä laitilalaisen Kerttu Tannerin kanssa Laitilan urheilukentällä uusikaupunkilaisen Eino Lehtolan .
– Majapaikka löytyi tuolloin kesälomalla olleen Laitilan apteekkarin luota. Karkulaiselle annettiin polkupyörä ja sen jälkeen siirryttiin Lehtolan perheen kesämökille Uudenkaupungin Ykskoivuun, tietää Törnin elämään vihkiytynyt tietokirjailija Kari Kallonen kertoa.
Törnin pakomatkan päämääränä oli päästä Ruotsiin, mutta hän joutui pidätetyksi Oulussa ja hänet passitettiin takaisin vankilaan istumaan tuomiotaan.
– Presidentti Paasikivi sitten armahti Törnin jouluna 1948.
KALLOSEN puolestaan toi Laitilaan välillisesti juuri Lauri Törni. Kallonen nimittäin kävi luennoimassa laitilalaisille Törnin elämästä Vakka-Suomen kansalaisopiston ja Laitilan Patria-killan yhdessä järjestämässä tilaisuudessa.
Hän avasi Törnin elämänvaiheita aina sen alkuvaiheista Törnin katoamiseen saakka. Törnistä useita kirjoja kirjoittanut Kallonen on tutustunut tämän elämään niin lähteisiin paneutumalla kuin Törnin omaisia, läheisiä ja hänet tunteneita ihmisiä haastattelemalla – sekä esimerkiksi seuraamalla Törnin jälkiä kolmella mantereella.
Kallonen sanoo tietävänsä, että vaikka Törni on monille todellinen sotasankari, niin joillekin hän on pikemminkin perusteetta mainetta kerännyt antisankari. Suomalaisten näkemyksistä jotakin kertonee se, että Suomen Sotilas -lehden äänestyksessä vuonna 2006 Törni valittiin Suomen rohkeimmaksi Mannerheim-ristin ritariksi.
TÖRNI astui syyskuussa 1938 suorittamaan vapaaehtoisena asevelvollisuutta. Varusmiesaikanaan alikersantiksi ylennyt Törni ehti osallistua hetkeksi aikaa myös talvisotaan.
Törni ilmoittautui sotilaspalvelukseen Saksaan ja kesäkuusta 1941 alkaen hän oli SS-joukoissa.
– Törni palasi kuitenkin omasta pyynnöstään Saksasta Suomeen ja kotirintamalle, kun jatkosodan liekit alkoivat hehkua idässä, Kallonen kertoi.
Saksasta Suomeen tultuaan hän liittyi ensin kevytosasto kahdeksaan ja sen jälkeen Jalkaväkirykmentti 56:n riveihin, johon oli sijoitettu myös paljon laitilalaisia.
– 3.12.1943 perustettiin Osasto Törni, jonka miehiä kutsuttiin Törnin jääkäreiksi. Osasto oli hieman kuin Tuntemattoman sotilaan rykmentti, jossa ei herroiteltu. Osasto lähetettiin aina sinne, missä tarvittiin apua, Kallonen kuvasi ja puhui sen puolesta, että Törnin maine arvostettuna sotilaana tunnettiin laajasti jo jatkosodassa.
JATKOSODAN jälkeen Törni ja Holger Pitkänen kävivät ilmoittamassa muiden tietämättä kaikki Törnin osaston miehet Lapin sotaan. Sinne he eivät kuitenkaan päässeet.
– Törni lähti Saksaan saamaan vastarintakoulutusta siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen, Kallonen kertasi Törnin elämänvaiheita.
Lapin sodan aikana Törni liittyi vihollisen riveihin eli Saksan SS-joukkoihin toverinsa Jalo Solmu Korpelan kanssa. Törni taisteli ilmeisen menestyksekkäästi Saksan armeijassa ja ajautui uskomattomiin seikkailuihin. Kallonen kertoo, miten Törni antautui amerikkalaisille ja päätyi englantilaisten vankileirille, mistä karkasi.
Suomessa seikkailulle tuli hinnaksi kuuden vuoden vankeustuomio.
– Törnin saama maanpetostuomio ei sinänsä ollut poliittinen. Mutta monia muita jätettiin kuitenkin tuomitsematta, Kallonen vertasi.
KUN PAASIKIVI armahti Törnin jouluna 1948, tämä pääsi ehdonalaiseen vapauteen. Törni sai myös takaisin kansalaisluottamuksensa sekä passinsa, mikä mahdollisti maasta poistumisen.
Törni lähti maailmalle ja hyppäsi merimieselämästä lopulta Yhdysvaltoihin kesällä 1951. Tammikuussa 1954 Lauri Törnistä tuli alokas Larry Thorne ja samalla hän vannoi elämänsä kolmannen sotilasvalan.
Törnin menestyksekäs sotilasura jatkui myös uudessa kotimaassa. Yhdysvaltojen kansalaisuuden saanut Törni palveli muun muassa vihreissä bareteissa.
– Harva suomalainen on Hollywood-elokuvan päähenkilön esikuva. Robin Moore kirjoitti vuonna 1965 bestsellerin Vihreät baretit, jossa seikkailee Sven Kornie alias Lauri Törni. Elokuva valmistui vuonna 1968 ja päähenkilöä näytteli John Wayne , Kallonen avasi Törnin elämän uskomattomia polkuja.
TÖRNI komennettiin kahteen otteeseen Vietnamin sotaan, ensin vuonna 1963 ja toistamiseen tammikuussa 1965. Törni osallistui viimeiselle tiedustelulennolleen lokakuussa 1965.
– Tehtävä onnistui – – ja helikopterit kääntyivät takaisin. Mutta Törnin kopteri ei koskaan palannut tukikohtaan. Häntä etsittiin pitkään, Kallonen selvitti Törnin viimeisiä vaiheita.
Lauri Törnin kohtalo sai sinetin vasta 1999, Kallonen kertoo.
– Tuolloin retkikunta lähti tutkimaan paikkaa, jossa paikallinen metsästäjä oli kertonut todistaneensa räjähdystä.
MUKANA retkikunnassa oli myös viisi suomalaista, joista yksi oli Kari Kallonen. Retkikunta raivasi ja seuloi maastoa sekä keräsi paikalta erilaisia näytteitä.
– Törni tunnistettiin puuttuvan hampaan tilalle tehdyn kruunun sekä tapauksen aihetodisteiden avulla.
Vuonna 2003 Törni haudattiin Yhdysvalloissa sotilaallisin kunnianosoituksin.
Luennon lisäksi käytetyt lähteet: Kansallisbiografia; Wikipedia; Kari Kallonen: Lauri Törni, Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari
Solina Saarikoski
Lauri Törni
Syntyi Viipurin maalaiskunnassa 1919
Tunnetaan suomalaisena sotasankarina
Oli myös ammattisotilas, joka palveli kapteenina kolmen eri maan armeijassa
Nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 1944
Tuomittiin 1947 maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen, perusteena oli värväytyminen vihollisen palvelukseen sekä osallistuminen saksalaismielisen vastarintaliikkeen luomiseen Suomessa
Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi armahti Törnin jouluna 1948
Kuoli Vietnamissa yhdysvaltalaisen sotilashelikopterin pudottua vuonna 1965
