Levylämmönsiirtimiä Kalannissa valmistavalla Vahteruksella on tällä hetkellä 540 työntekijää, joista 121 on ulkomaalaistaustaisia. Työkielinä yrityksessä käytetään sekä suomea että englantia.
– Yhteinen kieli vaikuttaa suoraan työn laatuun ja työturvallisuuteen. Erityisen tärkeää yhteinen kieli on johtamisen vinkkelistä. Kieli tukee avointa kommunikaatiota, jossa molemmat osapuolet tuntevat tulevansa ymmärretyksi. Yhteinen kieli tuo psykologista turvallisuutta ja vahvistaa yhteistyötä, Vahteruksen henkilöstöpäällikkö Petra Karresuo kuvailee.
Vahteruksella rekrytointi perustuu liiketoiminnan tarpeisiin. Karresuon mukaan tehtäviin valitaan kokonaisvaltaisesti pätevin henkilö, joten kansalaisuudella tai taustalla ei ole merkitystä. Hän korostaa, että kansainväliset rekrytoinnit tuovat arvokasta osaamista ja näkökulmaa Vahterukselle.
– Joillakin erityisaloilla, kuten painehitsaamisessa, osaajia on Suomessa hyvin rajallisesti. Siksi laajensimme rekrytointiamme kansainväliseksi, koska työvoimapula ei voinut olla liiketoiminnan kasvun esteenä, Karresuo kertoo.
Karresuon mukaan Vahteruksella on kehitetty rekrytointiprosesseja monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi.
– Lisäksi tarkastelimme kriittisesti kielitaitovaatimuksiamme ja laajensimme rekrytointikanavia tavoittaaksemme laajemman ja monipuolisemman hakijajoukon, hän kertoo.
Ulkomaalaisten rekrytoinnissa väärinkäsitykset ovat enimmäkseen liittyneet suomalaiseen työkulttuuriin.
– Esimerkiksi aikakäsitykseen ja siihen, että meillä ei ole Suomessa small talk -kulttuuria, jonka puute voi tuntua ulkomaalaistaustaisten mielestä epäkohteliaalta, hän kuvailee.
Karresuon tavoitteena on, että jokainen Vahteruksen työntekijä tuntee olonsa tervetulleeksi ja arvostetuksi.
– Vaikka itse sanonkin, niin tässä olemme juuri tehdyn henkilöstötutkimuksemme mukaan onnistuneet loistavasti. Ulkomaalaiset työntekijämme ovat erittäin sitoutuneita työhönsä, työyhteisöönsä ja työnantajaansa, hän kuvailee.
Kun Kalannin tuotantoon tehtiin ensimmäiset kansainväliset rekrytoinnit, koulutettiin esihenkilöt ja tiiminvetäjät kertomalla, mitä toisista kulttuureista tulevista ihmisistä tulisi ymmärtää. Myös Vahterukselle tulevat ulkomaalaiset perehdytetään suomalaiseen työkulttuuriin.
– Monimuotoisella työyhteisöllä on positiivisia vaikutuksia, sillä ne ovat luovempia ja valmiimpia tekemään asioita uudella tavalla. Se parantaa ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta sekä tuo mukanaan laajempaa osaamista ja vahvistaa työnantajamielikuvaa, Karresuo kuvailee.
Karresuon mukaan juuri monimuotoisuus takaa yritysten kilpailukyvyn. Hän toteaa, että ei voida puhua enää siitä, ovatko ulkomaalaiset työntekijät mahdollisuus vai välttämättömyys.
– He ovat molempia. Osaajapula on ykkösasia, kun pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee seuraavan 10 vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa, Karresuo summaa.
